TKI-toiminnan tärkeydestä keskusteltiin 9.4. pidetyssä työpajassa, jonka kohderyhmänä oli Satakunnan elintarvikealan yritykset. Työpajassa kerrottiin julkisista rahoitusmahdollisuuksista ja rahoituksen ehdoista sekä käytiin läpi innostavia esimerkkejä onnistuneesta TKI-toiminnasta.
Työpajassa haettiin suuntaviivoja sille, miten laajemman yhteistyön avulla elintarvikealan TKI-toimintaa voidaan lisätä ja parantaa Satakunnassa. Haluttiin lisäksi selvittää, mitkä asiat estävät yritysten TKI-toimintaa ja miten näitä esteitä voitaisiin poistaa. Työpajassa keskusteltiin alla oleviin kysymyksiin perustuen.
Mitä yritykset odottavat elintarvikealan tutkimukselta ja kehittämiseltä Satakunnassa?
Aika pian työpajan alussa selvisi, että tässä puhutaan usein kahdesta eri asiasta. Usein elintarvikealan yritykset tarkoittavat TKI-toiminnalla lähinnä erilaisia laboratorionalyysejä, mutta sillä voidaan tarkoittaa myös pitkäjänteisempää tutkimusta ja kehittämistä, jonka osana ovat myös mahdollisesti ulkopuolisesta toimittajalta tilattavat laboratorioanalyysit. Pitkäjänteistä yhteistyötä TKI-toiminnassa alueella on kyllä tehty, esim. Pyhäjärvi-Instituutti ja HkScan Makusuola-casessa, joka esiteltiin työpajassa. Myös pidempiaikaista trenditutkimusta ja ennakointiosaamista tarvitaan.
Tarvitaan monenlaista tutkimusta nopeista kokeiluista pidempiaikaiseen tutkimukseen. Erikokoisilla yrityksillä on erilaiset tarpeet ja toisaalta myös mahdollisuudet TKI-toimintaan. Yritykset odottavat tutkimuslaitoksilta ja yliopistoilta yhteistyöhalua ja sitä kyllä löytyy hyvin.
Minkälaista tutkimusta yritykset nyt tekevät/hankkivat?
Eniten työpajassa oli puhetta erilaisista analyyseistä ja niiden hankkimisesta. Mahdollisuuksia niihin voisi olla enemmän, mutta pitäisi selvittää, mille on eniten tarvetta paikallisesti tuotettuna. Isoilla yrityksillä on omat laboratotionsa ja ne voisivat joissakin tapauksessa myös sparrata pienempiä. Työpajassa nousi esiin mahdollisuus, jossa esim. HKFoods voisi sparrata leipomoa.
Yrityksillä on ollut yhteistyötä myös automaation, robotiikan ja tekoälyn alalla ainakin SAMKin kanssa. Myös aistinarvio- ja LUKEn kasvinsuojeluosaaminen koetaan tärkeäksi. Silti lisää yhteistyötä ja tietoa mahdollisuuksista tarvitaan. Esim. veden aktiivisuusmittauksia voi teettää myös Satakunnassa, eikä tarvitse lähettää ulkomaille, kuten eräs yritys oli tähän asti tehnyt.
Minkälaista tutkimusta yritykset tarvitsevat? Onko sitä löydettävissä?
Yleisesti ottaen tutkimusmahdollisuuksia löytyy, joskus kuitenkin vain ulkomailta. Aina ei ole tiedossa mitä osaamista Satakunnasta on saatavilla, joten tiedon levittämistä paikallisista mahdollisuuksista tarvitaan edelleen. Selvää tietysti on, että Satakunnassa ei voi olla esim. kaikkea analytiikkaa, mutta tutkimuslaitokset voivat auttaa löytämään oikeita toimijoita.
Haluavatko yritykset tutkimusta lähialueelta vai onko sillä merkitystä missä se tapahtuu?
Periaatteessa moni oli sitä mieltä, että olisi parasta että tutkimusta olisi saatavilla lähialueelta, jolloin voisi vaikka käydä itse viemässä näytteet analysoitavaksi ja saada tulokset nopeasti. Toisaalta esiin nousi myös, että maailma on nykyään globaali ja tärkeintä on ylipäätään saada tulokset luotettavasti. Eurofinns tuottaa lähes kaikkia analyysejä, mutta toimitusaika on n. 2 viikkoa, joka nopeatempoisessa kehittämisessä on pitkä aika.
Minkälaisia fasiliteetteja tutkimukseen tarvitaan?
Monenlaisia fasiliteettejä tarvitaan, mutta selvää on, että yhdessä paikassa ei voi olla kaikkea mahdollista. Olisi tärkeää, että tarpeet selvitetään tarkkaan niin, että laitteiden hankkiminen kannattaa. Tässäkin isot yritykset voivat hankkia tarvitsemiaan laitteita ja pienemmillä tällaista mahdollisuutta harvemmin on ja ne mielellään käyttäisivät muiden laitteita. Toisaalta, jos laitteita voi käyttää myös elintavikealan opetuksessa, niiden hankkiminen on helpommin perusteltavissa.
Mikä saisi satakuntalaiset yritykset hakemaan aktiivisemmin julkista rahoitusta?
Satakunnan elintarvikeyritykset käyttävät ja hakevat melko vähän julkista rahoitusta TKI-toimintaan. Miksi näin on? Yksi asia mikä nousi esiin on, että pitää olla rahaa, että voi saada julkista rahaa. Business Finlandin rahoituksen kasvutavoitteet (ennen 20%) on aika vaikea saavuttaa, mutta asia ei ole enää niin yksiselitteinen. Business Finland etsii kuitenkin pääsääntöisesti kasvuhakuisia ja vientiorientoituneita yrityksiä. Sinänsä elintarvikeala kokonaisuudessaan pärjää hyvin Business Finlandin rahoitushauissa, lisäksi rahoitus on kasvussa. ELY-keskuksen rahoitus sopii paremmin, kun toimintaa aloitetaan tai se on pienimuotoisempaa.
Toisaalta osa innovaatioista on aina aikaansa edellä, eivätkä tule vielä tuotantoon. Uuden tuotteen kehittäminen vie myös yleensä useita vuosia, sen jälkeen pitäisi saada myyntiä tuotteelle. Vasta tämän jälkeen on mahdollisuuksia kehittää uutta.
Tarvitaan myös kansainvälistä yhteistyötä, jotta saadaan vientiä. Kaikkien pitäisi olla koko ajan liikkeellä tapaamassa ihmisiä, mikä vie paljon aikaa.
Toinen kysymys on sitten se, miten saataisiin enemmän uusia yrityksiä yhteistyöhön tutkimuslaitosten kanssa ja/tai hakemaan julkista rahoitusta? Tässäkin työpajassa oli mukana lähinnä sellaisia yrityksiä, joilla oli jo kokemusta yhteistyöstä.
Työpajassa oli hyvä kuulla, että yritysten mukaan yhteistyöhalukkuutta tutkimuslaitosten suunnasta löytyy, joten kannustamme yrityksiä rohkeasti vaan ottamaan yhteyttä korkeakouluihin, tutkimuslaitoksiin ja kehittämisorganisaatioihin matalalla kynnyksellä!
Työpaja oli osa Satakunnan ammattikorkeakoulun Tutkimuskeskus WANDERin vetämää BIOVAHVA-hanketta.
