Biotalouden vahvistaminen ja varmistaminen eli BIOVAHVA-hanke piti seminaarin SASKY koulutuskuntayhtymän tiloissa Kokemäen Kauvatsalla. Seminaarissa esiteltiin hankkeen toimintaa keskittyen erityisesti hankkeen pilottikohteisiin ja -suunnitelmiin. Seminaarissa hankepartnerit pääsivät esittelemään omaa osuuttaan sekä yhteistyökumppanit esittämään oman näkemyksensä tärkeään aiheeseen. Lopuksi tutustuimme SASKY:n kasvihuoneessa olevaan biohiili-pilottiimme, jossa koekasvina on vuodenaikaan sopiva joulutähti. SASKY:n tiluksilla on myös kaksi muuta hankkeeseen liittyvää pilottia, joten seminaarin järjestämispaikka oli oikein sopiva.
Tilaisuuden juonsi Pyhäjärvi-instituutin sisältöjohtaja Marko Jori, joka on ollut myös suunnittelemassa hanketta ja hän osasi nostaa esiin oleellisia seikkoja hankkeen merkityksestä lisäarvon luojana Satakunnassa. Hän nosti esiin yhteistyön merkityksen. BIOVAHVA-hankkeessa työskentelee yhdessä neljä alueen tärkeää kehittämisorganisaatiota, mikä jo sinänsä on uusi toimintatapa ja edustaa merkittävää biotalouden osaamiskeskittymää.
SASKY koulutuskuntayhtymän rehtori Kirsi Nikali-Rauva ja tilanhoitaja Ilkka Boberg esittelivät SASKY:n toimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. SASKY pyrkii toiminnassaan noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita ja tekee arvokasta työtä biotalouden kouluttajana. SASKY:ssä esimerkiksi lehmien kuivikkeena käytetään separoitua lantaa. Esiin nousi mm. uuden kasvihuoneen suunnittelu, jossa voitaisiin käyttää alan uusimpia innovaatioita.
Biolan Oy:n tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell kertoi Biolanin uraauurtavasta työstä kiertotalouden edelläkävijänä Suomessa. Biolan kompostoi ja käsittelee yli 150.000 m3 sivuvirtoja vuodessa orgaanisiksi lannoitteiksi ja kasvualustoiksi. Erityisen aktiivista kehitystyötä on tällä hetkellä turpeen korvaamisessa kasvualustoissa sekä ammattiviljelijöille että kotitalouksille tarjottavissa tuotteissa.
Agri-PV ja biohiili: Innovaatioita kiertotalouden tueksi
SAMKin resurssiviisauden tutkimuskokonaisuuden tutkija Teemu Heikkinen kertoi Agri-PV:stä eli auringosähkön ja ruuan tuottamisesta samalla alalla. Aiheesta on marraskuussa valmistumassa opinnäytetyö: Agri-PV-järjestelmät – Aurinkosähkötuotannon yhdistäminen maataloustuotantoon. Yhtenä Agri-PV -simulaation pilottikohteena on SASKY koulutuskuntayhtymä. Aurinkosähkön ja maatalouden yhdistämisessä nähdään suuri potentiaali.
SAMKin Tutkimuskeskus WANDERin tutkija Jussi Tamminen puhui biohiilipiloteista, joista kaksi on SASKY:n alueella, toinen kasvihuoneessa ja toinen metsässä. Biohiilikohteiden istutukset on tehty 2024 kesän aikana. Ensimmäisiä tuloksia on jo saatu ja lisää on tulossa, kun kasvihuoneessa kasvatetut joulutähtiä päästään mittamaan marraskuun aikana. Biohiilin hiilensidonnan tulkinta herätti keskustelua osallistujien keskuudessa ja yleisesti biohiiltä pidettiin mielenkiintoisena asiana. Sen valmistusmenetelmä on tärkeä tietää, jotta voidaan arvioida sen hiilensidonnan potentiaalia ja muita vaikutuksia. Hankkeessa halutaan selvittää, miten biohiili soveltuu eri kasveille ja alustoille ja voisiko tämä olla erityisen potentiaalinen Satakunnan erityiskasvialoille?
Käytöstä poistuneet turvesuot – mahdollisuus uudelle kasvulle
Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Jari Ruski kertoi Pyhäjärvi-instituutin kesällä 2024 käytöstä poistetulla turvesuolla tehdyistä kasvatuskokeista. Ennen kasvatuskokeita oli haettu kirjallisuudesta tietoa kasveista, joilla olisi mahdollisuudet pärjätä haastavissa turvesuo-olosuhteissa: kasvualustan haasteena oli alhainen pH, puuttuvat ravinteet sekä runsas vesi. Tärkeänä kriteerinä pidettiin monivuotisuutta, joka takaisin vähäisemmän pinnan muokkauksen. Ensimmäisen kesän kasvatustulokset jäivät odotetusti vähäisiksi, mutta monivuotisten marja-aronian, juolukan ja tervalepän osalta suurin osa taimista selviytyi ensimmäisestä kesästä. Parhaiten ensimmäisen kesän jälkeen on menestynyt terveleppä. Yksivuotisten kasvatuskokeissa olleet kaura ja sudaninruohon osalta biomassan kasvatus jäi vähäiseksi. Yleisesti ottaen käytöstä poistuneiden turvesoiden tutkiminen kasvatusalustan näkökulmasta on mielenkiintoinen. Kasvatuskokeiden lisäksi myös muut vaikutukset esimerkiksi hiilensidontaa tulee selvittää.
Honkajoki Oy:n tutkimus- ja kehitysjohtaja Mika Tuomola esitteli poikkeuksellisen laajaa ja toimivaa kiertotalous-ekosysteemiä. Kokonaisuus on mielenkiintoinen viestipotentiaaliltaan, mutta vaatii paljon alueen kehittäjältä ja ekosysteemin kokoajalta. Lähi-Itä ja Saudi-Arabia mainittiin vientikohteina.
Sivutuotteet resurssina: Sivupirtapörssi yhdistää toimijoita
Prizztech Oy:n projektipäällikkö Minna Haavisto kertoi hankkeessa tunnistetuista sivuvirroista, joita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kasvihuoneissa. Tällaisia sivuvirtoja ovat lämpö, hiilidioksidi sekä turpeettomien kasvualustojen tekemiseen käytettävät materiaalit. Työn aikana on hwrännyt monenlaisia kysymyksiä. Mikä on sivuvirta ja mikä on jäte? Miten pieniä sivuvirtoja voidaan löytää ja tunnistaa? Toivottavasti sivuvirtapörssi löydetään vielä laajemmin ja saadaan tätä kautta resurssit parempaan käyttöön.
Satafood Kehittämisyhdistys ry:n kiertotalousasiantuntija Katri Juva esitteli sivuvirtapörssiä, Se on alusta, jossa biopohjaisia sivuvirtoja etsivät ja tarjoavat yritykset kohtaavat.
Kuten päivän monipuolisesta ohjelmasta kävi ilmi, kiertotalous on Satakunnalle iso mahdollisuus. Jo tällä hetkellä löytyy monenlaista osaamista, kehitystoimintaa ja jo toimivia yrityksiä. BIOVAHVA-hanke mahdollistaa toimijoiden yhteenliittymän ja siten asian edistämisen.
BIOVAHVA-hankkeen tavoitteena on korvata turvetuotannon vähentymisestä aiheutuvia tulonmenetyksiä kehittämällä Satakunnan biotalouden ja ruokaketjun tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa. Tämä tarkoittaa käytännössä monipuolista bio- ja kiertotalouden tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
