Legionellabakteereita esiintyy pieniä määriä makeissa luonnonvesissä ja maaperässä. Kiinteistöjen vesijärjestelmiin voi päätyä raakaveden mukana pieniä määriä legionellabakteereja, jotka voivat edullisissa olosuhteissa muodostaa yhdyskuntia putkistojen sisäpintojen biofilmiin.
Legionellabakteeri aiheuttaa sairastumista vain kulkeutuessaan aerosolien mukana hengitysilmaan. Altistus voi tapahtua esim. suihkuvedestä tai poreammeesta pisaroituvasta vedestä, jonka mukana bakteeri päätyy hengitysteihin. Itämisaika tartunnasta ensioireisiin on 2‒10 vrk ja yleisimmät oireet ovat kuiva yskä, kuume, päänsärky, lihaskipu sekä hengenahdistus. Taudinkuva voi vaihdella oireettomasta infektiosta vaikeaan keuhkokuumeeseen, jota kutsutaan myös legionelloosiksi, eli legioonalaistaudiksi. Perussairaudet sekä korkea ikä ja tupakointi lisäävät vakavan taudin riskiä. Tauti ei tartu ihmisestä toiseen, eikä vettä juomalla voi sairastua, mutta pitää huolehtia, ettei vettä päädy hengitysteihin juodessa. Bakteeri tuhoutuu kiehuttaessa vettä.
Legionellabakteeri viihtyy lämpötiloissa +20°C-+50°C, joten vesijärjestelmissä bakteeria voi torjua pitämällä lämpimän veden lämpötilaa riittävän korkeana (>+55°C) ja kylmän veden lämpötilaa riittävän alhaisena (<+20°C) vesipisteisiin asti. Vettä pitäisi juoksuttaa riittävästi myös hiljaisina aikoina, jotta seisova vesi ei pääsisi lämpenemään.