Eläintautien ehkäisyssä tärkeässä roolissa on eläintilan tautisulku. Tällä tarkoitetaan välitilaa ulko-oven ja eläinsuojan välissä. Tässä tilassa vaihdetaan kengät ja suojavaatetus, jotta ulkoa tulevia taudinaiheuttajat eivät kulkeutuisi varusteiden mukana eläinten tiloihin. Toisaalta tautisulun tehtävänä on myös estää tautien kulkeutuminen tilalta toisille tiloille kävijöiden mukana.
Tutkimuskeskus WANDERissa on käynnissä hanke Eläintautien riskienhallinnan tehostaminen uusilla teknologioilla (ERISTEK). Hankkeessa parannetaan tuotantoeläinten hyvinvointia ja lisätään eläintuotantotilan kannattavuutta soveltamalla uusia teknologisia ratkaisuja eläintautien torjumiseksi.
Tautisulkutilan suunnittelussa tulee huomioida monia seikkoja, joista ERISTEK-hankkeen työpajassa 22.1.2026 oli kertomassa asiantuntijaeläinlääkäri Hertta Pirkkalainen Eläinten terveys ETT ry:stä. Työpaja järjestettiin yhteistyössä ETT:n Vastuuki-hankeen kanssa. Asiantuntijaeläinlääkäri Hertta Pirkkalainen puhui tautisulusta eläintiloilla ja hänen esityksessään käsiteltiin eri eläinryhmiin liittyvien tautisulkujen erityispiirteitä.
– Joudumme muuttamaan ajatteluamme, kun tilakoot ovat kasvaneet, tutut taudit ovat levinneet tehokkaasti ja Suomeen on rantautunut uusia eläintauteja, totesi Pirkkalainen tautisulkujen merkityksestä. Työpajassa saimme konkreettisia esimerkkejä erilaisista tautisuluista ja niissä tarvittavista varusteista. Pirkkalainen käsitteli esityksessään myös erityistapauksia, esimerkiksi käsienpesua ilman juoksevaa vettä, tilojen välillä kuljetettavia varusteita sekä ns. toiminnallista, eli liikuteltavaa tautisulkua. Tärkeänä asiana nousi esille sulkutilojen siivouskäytännöt.
Tautisulkujen haasteet ja ratkaisut käytännössä
Esitys herätti paljon hyvää keskustelua ja työpajaosuudessa jatkettiin aiheen pohdintaa erityisesti tautisulkuihin liittyvien haasteiden ja ratkaisuiden osalta. Haasteina koettiin esimerkiksi tautisulkutilojen riittämätön siivous, ilmanvaihdon ongelmat ja asenneongelmat tautisulkutilan merkityksen ymmärtämisessä. Ratkaisuina haasteisiin esitettiin mm. mielikuvituksen käyttöä tautisulkutilojen suunnittelussa, parempia ohjeita, siivouksen kehittämistä ja asenneilmapiirin muokkausta. Työpajassa saatiin myös hyviä ajatuksia tulevien työpajojen aiheiksi. Toiveina oli kuulla lisää tautisulkutiloihin soveltuvista desinfiointiaineista, ilmanvaihdon suunnittelusta ja kokemuksista UV-valon käytöstä.
Saatujen kokemusten ja palautteen perusteella suunnitellaan seuraavaa työpajaa, joka on suunnitelmissa vuoden 2026 loppupuolelle. Pysy kuulolla!
ERISTEK-hankkeessa on mukana Satakunnan ammattikorkeakoulun Tutkimuskeskus WANDERin lisäksi Lilja C Oy, Uudenmaan Pintasuojaus Ky, Säkylän Munakori Oy, Saloniemen tila ja Vetman Oy. Hankkeen rahoittaja on Maaseuturahasto/ European Innovation Platform (EIP).
