Miten lämpötilan nousu vaikuttaa talousveden bakteereihin? Voidaanko kasvualustan olosuhteita mitata nykyistä tarkemmin? Entä miten uudet materiaalit ja teknologia voivat auttaa ehkäisemään infektioita hoivaympäristöissä?
Näihin kysymyksiin pureuduttiin Tutkimuskeskus WANDERin vuosiseminaarissa Tutkimuksen pyörteissä, jossa kuultiin ajankohtaisia nostoja keskuksen meneillään olevista tutkimuksista. Keskiössä olivat vesi, hygienia sekä ennen kaikkea se, miten tutkimustiedosta voidaan edetä kohti käytännön ratkaisuja.
SAMKin Rauman kampukselle Merimäelle kokoontuneen yleisön lisäksi seminaaria seurattiin myös verkossa.
Tutkimuksen ajankohtaiset aiheet esiin
Seminaarin avasi Tutkimuskeskus WANDERin tutkimuspäällikkö Martti Latva, joka esitteli keskuksen tämänhetkisiä tutkimuksen painopisteitä, käynnissä olevia tutkimusprojekteja sekä viimeisen vuoden tärkeimpiä julkaisuja.
Ensimmäisenä asiantuntija Kalle Salonen esitteli Kasvualustan mittausteknologian tehostaminen -aiheen. Kesällä päättyneessä Mikaha-hankkeessa tutkittiin mittausteknologian hyödyntämistä uusien kasvualustojen toimivuuden hallinnassa.
Mittauksissa olennaista ovat antureiden riittävä määrä, oikea sijoittaminen lähelle juuristoa ja kalibrointi. Myös mittausdatan hyödyntäminen ratkaisee, saadaanko teknologiasta todellista hyötyä.
– Anturit ovat vielä turhan kalliita. Niiden kohtuuhintaisuus ja helppokäyttöisyys mahdollistaisi laajemman käytön. Käyttöikä antureissa on pitkä, Salonen kertoi.
Lämpötilan vaikutukset kiinnostavat talousvedessä
Legionella ja pseudomonas talousvesiketjussa -teemassa kuultiin kaksi puheenvuoroa.
Energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi valmistunut Julia Holm tarkasteli WANDERille tekemässään opinnäytetyössä bakteerien kasvua raakavesilähteessä ja talousvesilaitoksella lämpötilojen noustessa. Tutkimuksessa havaittiin legionella- ja pseudomonasbakteerien selkeä korrelaatio lämpötilan muutoksiin. Raakavedessä pitoisuudet muuttuivat nopeammin ja selvemmin kuin vesilaitoksen sisällä.
Tutkija Milla Jokihaara puolestaan vertaili opinnäytetyössään Legionella-pikatestejä Legiolert-laboratoriomenetelmään. Tulosten perusteella pikatestit eivät olleet yksittäisten näytteiden analysoinnissa yhtä luotettavia kuin laboratoriomenetelmä, vaan ne tuottivat sekä virheellisiä negatiivisia että positiivisia tuloksia. Tämä rajoittaa niiden käyttöä itsenäisenä analyysimenetelmänä.
Molemmat opinnäytetyöt herättivät kiinnostusta ja Legionellaan liittyvät puheenvuorot synnyttivät keskustelua myös yleisössä.
Vettä ja ravinteita halutaan kierrättää tehokkaammin
Erikoistutkija Riika Mäkinen esitteli Interreg Central Baltic -rahoitteista Cirriwater-hanketta, jossa on mukana kumppaneita Suomesta, Virosta ja Latviasta.
Toukokuussa käynnistyneen hankkeen tavoitteena on edistää kiertotaloutta kasvihuoneviljelyssä kehittämällä kustannustehokkaita ja helppokäyttöisiä ratkaisuja veden ja ravinteiden parempaan kierrätykseen.
– Ylijäämäveden mukana hukataan arvokkaita ravinteita, tähän halutaan muutos, Mäkinen sanoi.
Teknologiaa ja uusia materiaaleja hoivaympäristöihin
Seminaarin toisessa sessiossa tarkasteltiin hyvinvointia tukevia hoivaympäristöjä.
Erikoistutkija Sari Repka esitteli Business Finland -rahoitteista Smart Care Environments -hanketta, jossa kehitetään älykkäitä sisäympäristöjä. Tarkastelussa ovat muun muassa sisäilman laatu, veden ja pintojen puhtaus sekä ihmisen fyysiset reaktiot ja koettu hyvinvointi. Tavoitteena on ympäristö, joka pystyy sensoreiden avulla mittaamaan, analysoimaan ja hallitsemaan tilaansa.
Tutkija Maria Rönni kertoi hankkeen pilottikohteesta DiaVillan vanhusten palveluasumisyksikössä. Kohteeseen asennettiin Bauerin vedenpuhdistuslaite, jonka vaikutuksia vedenlaatuun seurataan tutkimuksessa. Suurena apuna ovat 12 vuotta sitten rakennukseen asennetut putkikeräimet, joista saatiin alkutilanteen verrokkinäytteet putkistojen sisäpinnalle kertyneistä biofilmeistä ja saostumista. Vuoden kuluttua otettavat uudet näytteet mahdollistavat vertailun.
Erikoistutkija Kaisa Haukka puolestaan esitteli Interreg Baltic Sea -rahoitteista SmartAging-hanketta, jossa etsitään teknologia- ja palveluratkaisuja ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveysturvallisuuden tukemiseen.
Yksi tutkimuksen kiinnostavista näkökulmista ovat antimikrobiset materiaalit. Tutkimuksissa koivu ja pihlaja osoittivat parasta antimikrobista aktiivisuutta niiden luontaisten fenolisten yhdisteiden ansiosta. Seuraavaksi materiaaleista valmistettuja esineitä ja kalusteita tutkitaan todellisissa hoivaympäristöissä.
Uudet pinnoitteet testiin tosielämässä
Seminaarin päätti johtava tutkija Merja Ahonen, joka kertoi uusien antimikrobisten pinnoitteiden tosielämän testauksesta.
Horizon Europe -rahoitteisessa STOP-hankkeessa kehitetään nanomateriaaleihin perustuvia antimikrobisia pinnoitteita. SAMKissa niiden tehokkuutta tutkitaan laboratorioiden lisäksi todellisissa käyttöympäristöissä, kuten vanhusten palveluasumisessa ja julkisissa tiloissa SAMKin kampuksella.
Syksyllä valmistuvien seurantatulosten avulla nähdään, miten pinnoitteet toimivat käytännössä ja näkyvätkö niiden vaikutukset myös sairastuvuudessa. Ahonen muistuttaa kuitenkin, ettei uusi teknologia poista perusasioiden merkitystä:
– Antimikrobiset tuotteet eivät koskaan korvaa siivousta, eli sen taso on edelleen pidettävä hyvänä.
Seminaarin päätteeksi Martti Latva kiitti osallistujia paikan päällä sekä linjoilla.
Vuosiseminaarin esitykset osoittivat jälleen, miten WANDERin tutkimuksella etsitään ratkaisuja veden, hygienian ja hyvinvoinnin ajankohtaisiin kysymyksiin.
Nähdään taas ensi vuonna!
Tutustu opinnäytetöihin
Tutustu hankkeisiin
