Äkkiseltään ajattelisi, että pellolle ei voi viedä aurinkopaneeleja ilman, ettei maataloustuotanto siitä merkittävästi kärsisi. Agri-PV-menetelmässä (myös Agrivoltaics, APV, aurinkosähköviljely) idea on kuitenkin juuri tämä, ja paneeleista voi olla kasveille ja laiduneläimille myös hyötyä. Erityisesti tiheämmin asutuilla alueilla, uusiutuvan energian ja ruoan tuotannon kamppaillessa samasta maa-alasta, nähdään Agri-PV yhtenä mahdollisuutena tehostaa maankäyttöä, suojella luonnon monimuotoisuutta ja auttaa osaltaan ilmastonmuutokseen ja sen ääri-ilmiöihin sopeutumisessa.
Agri-PV:ssä aurinkosähköpaneelit asennetaan viljelysten päälle tai rinnalle niin, että viljelyä on mahdollista jatkaa vanhoin menetelmin ilman, että satomäärät kärsivät liikaa. Käytännössä paneelitehoa maapinta-alaa kohti asennetaan Agri-PV:ssä jopa puolet vähemmän kuin tavanomaisessa, mahdollisen viljelyn estävässä maa-asenteisessa aurinkovoimalassa, jolloin ne eivät varjosta liikaa ja toisaalta mahdollistavat tilankäytöllisesti lähes normaalin viljelyn. Samoin lampaiden tai lehmien laitumelle sijoitettavat paneelistot ovat Agri-PV-järjestelmiä, jos niiden sijoittelussa ja kaapeloinneissa huomioidaan laiduneläimet nostamalla paneelistot sen verran korkealle, että eläimet pääsevät liikkumaan niiden alitse vaivatta ja kaksoiskäyttö toteutuu. Synergiaetuina paneelit tuovat eläimille varjoa ja suojaa paahteelta, ja toisaalta laiduneläimet pitävät kasveja syömällä paneeleja varjostavan kasvuston lyhyenä. Myös kasvihuoneisiin integroidut, esimerkiksi katto- tai seinämateriaalia korvaavat räätälöidyt ja paljon valoa läpäisevät paneelistot, ovat Agri-PV:tä.
Avomaan ratkaisuista puhuttaessa valittavissa on erityyppisiä järjestelmiä, joissa paneelit voidaan esimerkiksi sijoittaa telineisiin viljelysten päälle niin, että tilan maatalouskoneet tai laiduneläimet mahtuvat liikkumaan lähes vapaasti niiden alla, tai paneelit voidaan sijoittaa telineisiin viljelysten väliin esimerkiksi noin 10 metrin välein siten, että niiden välissä voidaan ajaa maatalouskonein. Kiinteästi pohjois–etelä-suuntaan asennettavat aitamaiset pystyjärjestelmät hyödyntävät tehokkaasti kaksipuoleisia (bifacial) paneeleja, jotka tuottavat sähköä paneelin molemmin puolin, itään ja länteen suuntaavin puolinsa. Paneelisto voi olla myös kääntyvä, jolloin sitä voidaan ohjata eri strategioin. Voidaan esimerkiksi pyrkiä ajoittain maksimaaliseen aurinkosähkön tuottoon (tracking) ja samalla toki suureen kasvivarjostukseen, tai paneeleja voidaan kääntää niin, että varjoa on mahdollisimman vähän (anti-tracking). Kääntyvät paneelit voidaan myös tarpeen mukaan ajaa sopivaan asentoon huomioiden vaikkapa ajankohtaiset maataloustyöt, kasvien sääsuojaus tai parempi myrskynsieto. Mahdollisina hyötyinä viljelylle ja kasveille voivat olla esimerkiksi haihdunnan pieneminen ja kasteluveden säästö paahteisina jaksoina sekä paneelien antama suoja kovilta tuulilta ja rankkasateilta tai raekuuroilta. Tyypistä riippuen järjestelmiin voidaan integroida myös sadeveden keräämistä. Agri-PV-järjestelmän hyödyt ja haitat riippuvat paljon kasvukauden sääoloista sekä viljellyistä kasveista ja niiden tarpeista.
Tutkimuskeskus WANDERin vetämässä BIOVAHVA-hankkeessa yhtenä toimenpiteenä ja osana isoa biotalouden kokonaisuutta tutkitaan Agri-PV:n mahdollisuuksia Satakunnassa. Tarkoituksena on muun muassa suunniteltavien maatilapilottien kautta selvittää, mitä Agri-PV-järjestelmä voisi käytännössä tarkoittaa maatilalle.
Lisätiedot:
Teemu Heikkinen
teemu.heikkinen@samk.fi