Tutkimuskeskus WANDERin Mikaha-hanke järjesti maaliskuun alussa webinaarin viljelykasvualustojen kehityksestä ja hallinnasta. Ajankohtainen aihe kiinnosti alan toimijoita laajasti – ilmoittautuneita oli yli 60. Webinaarissa tarkasteltiin erityisesti uusia ratkaisuja kasvualustojen kehittämiseen tilanteessa, jossa turpeelle etsitään korvaavia materiaaleja.
Tutkimuskeskus WANDERin tutkimuspäällikkö Martti Latva avasi webinaarin kertomalla Mikaha-hankkeesta eli ”Mittausteknologian käyttö uusien kasvatusalustojen toimivuuden hallinnassa”. Turvetuotannon vähentyessä kasvihuoneviljelyyn etsitään korvaavia kasvatusalustamateriaaleja. Uusien kasvatusalustojen toimivuudesta tarvitaan lisää reaaliaikaista tietoa ja anturiteknologia on tähän tärkeä ratkaisu.
Eija Lankinen HAMKista kertoi kasvihuoneviljelyn tilanteesta Suomessa: pienempiä toimijoita on poistunut ja suuremmat ja tehokkaammat jäävät jäljelle. Kasvihuonetuotanto ammattimaistuu ja pääomavaltaistuu, joka antaa hyvät mahdollisuudet kehittää sitä kohti tiedolla viljelyä, jossa anturitekniikka ja automaatio on tärkeä osa.
Tuulia Valkama Novarbo Oy:ltä kertoi vuorostaan kasvatusalustojen kehityksestä turpeen korvaamiseksi. Uudet kasvatusalustat ovat usein seoksia eri raaka-aineista, kuten turve, rahkasammal, puukuitu, biohiili, komposti, hiekka, perliitti ja savi. Seoksissa saadaan yhdistettyä parempia ominaisuuksia eri tarpeisiin.
Mittausteknologia viljelyn tukena
Mikael Norrteir Schetelig Oy:ltä esitteli yrityksen tarjoamia kasvatusalustojen antureita, jotka tarjoavat paljon mahdollisuuksia hyviin analyyseihin, mutta vaativat myös jonkin verran osaamista. Erityisen tärkeää on anturin oikea sijoittelu.
WANDERin asiantuntija Kalle Salonen kertoi Mikaha-hankkeessa tehdyistä pilotoinneista mittausteknologiasta optimoinnin apuna. Uudet kasvualustamateriaalit vaikuttavat kasvien kasvuun erityisesti juuriston kautta, joten mittausdatan saaminen kasvualustan parametreistä on keskeistä. Kehityskohteena on erityisesti mittausantureiden datan jalostaminen indikaattoreiksi, joita voidaan hyödyntää kasvatuksessa.
Henna Niskakoski EOD Oy:stä nosti esiin happinanokuplien mahdollisuudet turvata viljelyä. Happi on elintärkeää kasveille, ja sen saatavuus tulee olla taattu juuristossa kasvun ja satoisuuden turvaamiseksi. Lisäksi mädättäjäbakteerit eivät pääse tuottamaan ongelmia hapekkaissa oloissa. Happinanokuplat ovat uusi ja tehokas tapa kuljettaa happea kasteluveden mukana suoraan kasvien juuristoon.
Webinaari tarjosi kattavan katsauksen kasvualustojen kehityksen nykytilaan sekä uusiin teknologioihin, jotka tukevat kasvihuoneviljelyn siirtymistä kohti entistä tarkempaa ja tiedolla ohjattua tuotantoa. Keskusteluissa nousi esiin erityisesti mittausteknologian merkitys uusien materiaalien toimivuuden ymmärtämisessä ja viljelyn optimoinnissa. Kiitämme lämpimästi kaikkia puhujia sekä aktiivisesti osallistuneita kuulijoita kiinnostuksesta ja hyvistä keskusteluista.