Ilmastonmuutos ei uhkaa vain kuivia ja lämpimiä alueita, vaan vaikuttaa myös Suomen vesivaroihin. Vaikka maamme tunnetaan puhtaasta ja runsaasta vedestään, sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen, sateiden jakautumisen muuttuminen ja kuivuusjaksot voivat heikentää juomaveden laatua ja saatavuutta.
Viime vuosina Suomessa on havaittu, että sateet tulevat yhä useammin vetenä lumen sijaan ja rankkasateet ovat voimistuneet. Tämä lisää pintavaluntaa, joka kuljettaa maaperästä ravinteita, mikrobeja ja haitta-aineita vesistöihin ja pohjavesialueille. Tulvat voivat kuormittaa vedenpuhdistuslaitoksia, lisätä sameutta ja vaikeuttaa veden desinfiointia.
Samalla pitkät kuivat jaksot ja hellekaudet voivat laskea pohjaveden pintoja ja vähentää veden saatavuutta etenkin alueilla, joilla varannot ovat rajalliset. Kuivuus voi myös muuttaa veden kemiallisia ominaisuuksia: esimerkiksi orgaanisen aineksen ja veden värin lisääntyminen vaikeuttaa vedenkäsittelyä, ja rehevöityneissä vesistöissä leväkukintojen riski kasvaa.
Suomessa vedenkäytön rajoittaminen tuntuu vielä kaukaiselta ajatukselta, mutta lähellä vaikutukset ovat jo konkretisoituneet. Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa vedenkäyttöä jouduttiin rajoittamaan elokuussa 2025, kun Mälaren-järven veden lämpötila nousi niin korkeaksi, että raakavettä ei voitu puhdistaa juomavedeksi tavanomaisessa määrin. Tapauksen viesti on selvä: vettä voi olla, mutta sen hyödyntäminen turvallisesti ei ole enää itsestäänselvyys.
Vesivara-hanke vahvistaa Satakunnan vesihuoltovarmuutta
Satakunnassa näihin haasteisiin vastataan Vesivara-hankkeella, joka kehittää uusia toimintamalleja ja teknologisia ratkaisuja puhtaan juomaveden turvaamiseksi. Hanketta koordinoi Pyhäjärvi-instituutti, ja sen yhteistyökumppaneina toimivat Prizztech Oy sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun Tutkimuskeskus WANDER, joka vastaa talousvettä käsittelevästä työpaketista.
Tutkimuskeskus WANDER selvittää raakaveden riittävyyttä ja laatua, arvioi vedenjakelun häiriöihin varautumista ja tunnistaa tulevaisuuden riskitekijöitä. Erityistä huomiota kiinnitetään vesiosuuskuntiin ja yksityiskaivoihin, joiden veden laatu voi olla herkempi muutoksille. Samalla kehitetään vedenkäsittelyn tehostamiskeinoja ja teknologioita, jotka auttavat hallitsemaan veden mikrobiologista ja kemiallista laatua kustannustehokkaasti.
Hankkeessa tarkastellaan myös vesiverkostojen hallintaa ja kunnossapitoa. Älykkäät valvontajärjestelmät, vedenkulutuksen optimointi ja uudet puhdistusmenetelmät, kuten mikromuovien poistoon ja desinfiointiin liittyvät ratkaisut, ovat keskeisiä kehityskohteita.
Käytännön ratkaisuja ja pilotteja
Vesivara-hankkeessa kehitettyjä menetelmiä testataan käytännössä eri puolilla Satakuntaa, muun muassa Eurajoen vesistöalueella. Pilottien avulla arvioidaan ratkaisujen toimivuutta, kustannustehokkuutta ja soveltuvuutta laajempaan käyttöön.
Tuloksena syntyy uusia vedenkäsittelyteknologioita, parannettu riskienhallinta ja entistä tiiviimpi yhteistyö vesilaitosten, yritysten ja tutkimuslaitosten välillä. Pitkällä aikavälillä hanke vahvistaa Satakunnan vesihuoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä ilmastonmuutoksen aiheuttamissa olosuhteissa.
Tulevaisuuden vesiturva rakennetaan nyt
Suomen vesihuolto on kansainvälisesti korkeatasoista, mutta muuttuva ilmasto vaatii ennakoivaa sopeutumista ja pitkäjänteistä suunnittelua. Vesivara-hankkeen tavoitteena on varmistaa, että Satakunnassa – ja laajemmin koko Suomessa – puhdasta talousvettä riittää kaikissa tilanteissa.
Vahvistamalla vedenhankinnan varautumista, kehittämällä teknisiä ratkaisuja ja lisäämällä yhteistyötä eri toimijoiden välillä voidaan turvata veden laatu ja saatavuus myös tulevaisuuden muuttuvissa oloissa.